- Keskustelupalsta
- Lasisanasto
- Muotoilijat
- Brummer, Arttu
- Carlson, Maija
- Orvola, Heikki
- Aalto, Alvar
- Blomqvist, Kaj
- Helander (veljekset)
- Humppilan puhaltajat
- Johansson-Pape, Lisa
- Jung, Gunilla
- Kumela, Ilmari
- Lehtinen, Marjatta
- M.Kankainen & U.Suominen
- Moilanen, Harry
- Niemi, Jaakko
- Nurminen, Kerttu
- Pykälä, Sakari
- Rislakki, Eero
- Rosola, Yrjö
- Aalto, Aino
- Aladin, Tamara
- Franck, Kaj
- Halmetoja, Aulis
- Hongell, Göran
- Hopea, Saara
- Jacobino, Armando
- Kokko, Valto
- Kumela, Marjut
- Kumela-Lehtonen, Sirkku
- Nyman, Gunnel
- Okkolin, Aimo
- Ruottinen, Olavi
- Sallinen, Eero
- Salmenlinna, Antti
- Salo, Markku
- Santalahti, Pertti
- Sarpaneva, Pentti
- Sarpaneva, Timo
- Siiroinen, Erkkitapio
- Still, Nanny
- Toikka, Inkeri
- Toikka, Oiva
- Tynell, Helena
- Vennola, Jorma
- Vesanto, Erkki
- Vikman, Ulla-Maija
- Wänni, Eino
- Weckström, Björn
- Wirkkala, Tapio
- Wirkkala, Tauno
- ?
- Muona, Toini
- Valmistajat
- Rekisteröidy
- Kirjautuminen
- Etusivu
LasiLasi on sulatettujen silikaattien jähmettyessä muodostunut massa. Lasi on haurasta, kovaa ja yleensä läpinäkyvää. Sulatetun silikaatin jäähtyessä atomit eivät enää palaudu kiteiseen muotoon, vaan jähmettynyt massa jää lasiksi. Tavallinen ikkunalasi läpäisee näkyvää valoa, mutta ei juuri ollenkaan ultraviolettisäteilyä. Lasi ei juurikaan johda sähköä sen jälkeen kun se on jähmettynyt, mutta ennen sitä kun se on vielä juoksevaa, se johtaa erittäin hyvin sähköä. Lasi ei myöskään johda erityisen hyvin lämpöä, minkä vuoksi se täytyy jäähdyttää hitaasti. Jos lasi jäähdytetään liian nopeasti, lämpötila laskee lasimassassa epätasaisesti ja lasiin jää sisäisiä jännitystiloja. Vähäinenkin ulkopuolinen voima saattaa purkaa näitä jännityksiä, jolloin lasi särkyy lähes räjähdysmäisesti. Eri tarkoituksiin valmistettavilla lasilaaduilla on erilainen koostumus. Pullot, purkit, ikkunalasi ja hehkulamput ovat ns. natronlasia, jonka raaka-aineet ovat kvartsihiekka (piidioksidi) noin 75%, sooda (natriumkarbonaatti, Na2CO3 (Na2O) n.15% ja kalkkikivi (kalsiumkarbonaatti, CaCO3) n.10%. Jos soodan sijasta käytetään potaskaa (kaliumkarbonaattia), saadaan kirkkaampaa ns. böömiläistä kristallilasia. Lyijyoksidia sisältävä kristalli soveltuu taidelasiksi sekä linssien valmistukseen. Booripitoista lasia käytetään tekniikassa. Merkittävä osa lasiraaka-aineesta on kierrätyslasia. Väritön lasi vaatii puhtaita raaka-aineita, esimerkiksi luonnon raaka-aineissa oleva pieni rautamäärä värjää läsin vihreäksi. Lasia värjätään lisäämällä lasimassaan pieniä määriä metallioksideja, esimerkiksi kromioksidi antaa vihreän, kupari- ja kobolttioksidi sinisen ja mangaanioksidi violetin värin. Punaista lasia valmistetaan käyttämällä kultaa tai kadmiumsulfidin ja seleenin seosta. Opaali- ja maitolasissa käytetään samennusaineita, tavallisesti fluoripitoisia mineraaleja ja fosfaatteja (esimerkiksi luutuhkaa). Nykypäivänä suurin osa lasista valmistetaan koneilla. Kuitenkin pieni osa joistakin lasisista taide- ja koriste-esineistä valmistetaan puhaltamalla. Lähteet: Linkit: |


