Designlasi.com on harrastepohjalta toteutettu sivusto, jossa listataan 1930-1980 -lukujen suomalaista käyttö- ja taidelasia.
Pyydän tunnistusapua ja jonkinlaista hinta-arviotakin
9. Elokuu 2009 - 18:41
Hei
Minulla on kuusi jalallista pientä lasia, joista en ole löytänyt tietoja. Niiden korkeus on 9,5 cm ja ovat kuvassa alkuperäispakkauksensa päällä. Miltä ajalta lienevät, kenen suunnittelemat ja minkä arvoisia? Sitten on kolme saman tyyppistä puristelasiesinettä. Ovatkohan samaa sarjaa? Kuulisin niistäkin mielelläni mahdollisimman paljon. Riihimäen kuvastosta löysin maininnan Kalevala-sarjasta, mutten juuri tätä kuviota. Yksi maljakko on erilainen. Sen lasi on kellertävää ja siinä on tulppaanikuvio. Onkohan vanhempi?Yritän laittaa kuvat liitteiksi mukaan. Kiitos etukäteen.
9. Elokuu 2009 - 20:42
#2
Kuvassa 009 oleva lasilautanen ja "jalaton" kulho sekä kuvassa 013 tulppaanikuvioinen vaasi ovat Riihimäen Lasi Oy:n tuotantoa 1930-luvun lopulta.Takemmatkin tuotenumerot olisi mahdollista antaa, jos ilmoittaisit tarkempia kokomittoja lasiesineillesi - mutta ehkä tuotenumerot eivät ole tarpeenkaan. Mainitsemasi Kalevala-kuvio muistuttaa tosiaan hyvin läheisesti lautasesi kuviota, mutta Kalevala-niminen kuvio esiintyy kai pikemminkin Riihimäen kristalliesineissä eikä puristelasiesineissä. Tulppaanikuvioisille Riihimäen vaaseille on tyypillistä, että lasi voi olla kovinkin kellertävää. Jalallista maljaa en tunnista. Koska se muodoltaan jotenkin "kölsö", se voisi olla 40-50-luvun tuotantoa, jolle kölsöys oli mielestäni leimallista.
9. Elokuu 2009 - 20:58
#3
Tyhmä kysymys, mutta mistä erotan puristelasin kristallista? oma arvioni oli pelkkä arvaus. Entä mitä tarkoitat sanalla "kölsö"
9. Elokuu 2009 - 21:28
#4
En halua ryhtyä "oppimestariksi" kristallin ja puristelasin toisistaan erottamisen suhteen. Ehkä jollakin toisella on siihen paremmin aikaa. Mutta vastaan kysymykseesi näin: sanot käyttäneesi Riihimäen kuvastoa ja löytäneesi sieltä maininnan Kalevala-kuviosta, joka miltei sopii lautaseesi. Kalevala-kuvio löytyykin siis vuoden 1930-kuvastosta kohdasta: Kristallien kuvasto. Eikös mahda olla niin, että kristallien kuvastossa kuvatut esineet ovat kristallia...
Mutta "kun päästiin puheisiin", niin kysyn Karhula-Iittalan laseista: mikähän on niiden vetoisuus? Vetoisuus on parempi tunnistusmitta kuin pelkkä korkeus, koska lasikuvastoissa "pelataan" vetoisuuksilla.
9. Elokuu 2009 - 21:38
#5
Kiitos taas. Tarkistin vielä, että kulhossani ei ole minkäänlaista saumakohta eli jospa se onkin kristallia.Tosin aivan samaa kuviota en kuvastosta löytänyt.Kaunis on jokatapauksessa ja minulle arvokas. Olen vielä kovin noviisi näissä lasiasioissa, kuten huomaat. Jalalliseen likööri-mikä-lie-lasiin sain menemään 4 ruokalusikallista vettä, eli siis 60 ml?
9. Elokuu 2009 - 22:01
#6
Mitäs jos hankkisit taloustavarakaupasta taikka kokkipuodista jokusen senttilitramitan taikka vaikkapa kultasepänliikkeestä jokkusen viinamitan. Katsos, tämäkin harrastus vaatii kunnon välineitä.....Tapio Wirkkalalla on 6 cl:n jalallinien aromilasi, jota on valmistettu 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa. Saattaapa olla, että sitäkin on valmistettu hohtomaalattuna. Tästä en siis ole mitenkään varma, mutta kuvaston perusteella voisivat lasisi olla niitä.
14. Elokuu 2009 - 17:43
#7
Kristalli tai lyijylasi on painavampaa kuin ns. tavallinen lasi. Kun asettaa kristalliastian kämmenelle tai ehkä mieluummin ihan vaan pöydälle ja antaa sille peukalolla+sormella "luunapin" voipi kuulla kuinka kristalli kumajaa kuin kirkon kello. Luunappeja sitten harkiten ja varoen, jottei kuule lasin särkyvän ;-p
Wikipediasta löytyy hienot määritelmät kristalleille.
15. Elokuu 2009 - 14:11
#8
Kiitos ystävällisestä neuvosta. Osaatko sanoa, onko joskus 30- luvulla saatu kristalliastia ollut arvokaskin lahja vaiko vain lasipurkki muiden käyttöesineiden joukossa?
15. Elokuu 2009 - 14:53
#9
Kristallin hinnasta en tiedä. Siihen vaikuttaa paljolti esineen käyttötarkoitus ja koko sekä itse hionta (hiontakuvio ja hionnan laatu/hienous). Sen kyllä uskallan sanoa, että suomalainen kristalli ei koskaan ole lasipurkki muiden joukossa, vaikkei itse hinta päätä huimaisikaan.
Göran Hongell on ainakin suunnitellut näitä hohtomaalattuja laseja 1950-luvulla Karhula-Iittalassa.